Ruusuisia unelmia, reipasta arkea. Keltaista taloa asuttavat kuusihenkinen perhe, kaksi kissaa ja koira.

31 tammikuuta 2013

Harmaa päivä ja karkinnälkä

Sää on ollut harmaa ja tuntuu että mielikin meinaa välillä olla, mutta kevättä kohti onneksi mennään. Olin tänään sateesta ja loskasta huolimatta muksujen kanssa ulkoilemassa. Romppu teki lumilinnaa ja liukumäkeä, Mepsu pyöritteli lumiukon. Jumbe oli yllättäen koko ajan hereillä, mutta viihtyi mukavasti. Mipsan suosikkijuttu on kiikkuminen, hän viihtyisi keinussa vaikka miten pitkään. Tänään oli kiva myös kurkkia sadevesikaivoon ja seurata veden lorinaa sinne. Lapset löytää ilon yksinkertaisista asioista, siinä on oppimista aikuiselle. :)

Muokkailin eilen vähän blogin ulkoasua ja sain vihdoin omankin kuvan tuonne blogger-profiiliin lisäiltyä. Otsikon taustakuva on meidän keittiön verhoista. :)

Mulle iski eilen illalla aivan kauhea makeannälkä. Poikkeuksellista mun kohdalla. Karkkikaapin perukoilta löytyi lasten unohtuneita joulupusseja, niistä kaivoin loput namit ja pistelin parempiin suihin... Tätä itaa varten olen paremmin varustautunut, äijä toi rakkaudenosoituksena kaupasta Marianne-karkkeja ja supersalmiakkia. Nyt tv:stä Uuden musiikin kilpailua ja herkkukarkkia. Pistän peukut pystyyn Great Wide Northin puolesta. :)



30 tammikuuta 2013

11 haaste

Miia-Rebekka haastoi minut mukaan tälläiseen. Tarkoituksena on, että lukijat löytävät uusia mielenkiintoisia, alle 200 lukijaa omistavia blogeja ja blogit uusia lukijoita.

Haasteen säännöt ovat seuraavat:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.


♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

11 asiaa itsestäni:


1. Olisin hukassa ilman kalenteriani, muistini on jokseenkin hatara tai sitten minulla on liikaa muistettavaa. Kalenteriin merkataan lääkärit, neuvolat, lasten harrastukset, sovitut kyläilyt ja Äijän työvuorot ja kaikki muu. Se on pinkki ja siinä on kauniita perhoskuvioita, joskin Mipsa on tehnyt vähän omaa taidetta kanteen tussilla.

2. Pidän pyykinpesusta, mutta kuivien pyykkien viikkaaminen ja erityisesti niiden kaappiin vieminen ei nappaa yhtään.

3. Olen tunnustava kristitty.

4. Omaan ison pihan ja koristepuutarhan, mutta en ymmärrä kasveista juuri mitään. Kaikki on talon edellisen rouvan kädenjälkeä ja pelkään että perennat ja kaunis ruusukuja kuihtuvat käsittelyssäni. Pientä toivoa antaa se, että olen saanut pidettyä olennaiset jo pian 2 vuotta hengissä.

5. Lapsena lempivärini oli aina sininen ja vaaleanpunainen oli ihan out elämästäni lapsuudesta pitkälle aikuisuuteen... kunnes jossain kolmenkympin kriisissä tai lasten prinsessavaiheen kautta löysin sisäisen hempeilijän itsestäni. Nyt on pitsiverhoja ja vaaleapunasävytteistä sisustusta. ♥

6. Lukion päästötodistuksen keskiarvoni oli 9,1.

7. Kerkesin opiskella ammattikorkeakoulussa sairaanhoitaja/terveydenhoitajan tutkintoa varten kolme vuotta ennen kuin esikoiseni syntyi, sitten opinnot jäivät kesken.

8. Saan halutessani varpaani suuhuni. :D En kyllä yleensä halua, mutta taannoin jonkun yllyttämänä testasin ja onnistui.

9. Olen sanonut n. 10-vuotiaana vanhemmilleni, että aion mennä naimisiin 18-vuotiaana ja saada paljon lapsia ja hoitaa niitä kotona. Olen pitäytynyt suunnitelmassa.

10. Kärsin migreenistä.

11. Pidän kovasti kirjojen lukemisesta.


♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Tässä minun kysymykseni haastetuille:

1. Lempiruokasi?
2. Mnkä piirteen itsessäsi haluaisit muuttaa?
3. Oletko aamuihminen?
4. Mikä on suosikkivuodenaikasi ja miksi?
5. Millaisesta sisustuksesta pidät?
6. Mikä kirja on tehnyt sinuun vaikutuksen?
7. Millainen perheesi on?
8. Millaisiin vaatteisiin pukeudut useimmiten?
9. Mistä musiikista pidät?
10. Mitä haluaisit muuttaa kodissasi?
11. Miksi bloggaat?

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Tässä Miia-Rebekan minulta kysymät kysymykset ja vastaukseni niihin:

1. Onko sinulla joku piilevä kyky tai erikoistaito?
Olen hyvä löytämään asioita, jotka muilta ovat hukassa. Kirjoitan salaa runoja.

2. Kauanko suunnittelit aloittavasi bloginpidon ennen kuin teit sen?
Se oli oikeastaan hetken mielijohde.

3. Millaiseksi kuvailisit itsesi?
Pieni vaalea silmälasipäinen nainen. Ystävällinen, iloinen, melko pitkämielinen ja ymmärtäväinen, ärsytettynä ja väsyneenä hermostun, lähimmilleni herkästikin, mutta lepyn nopeasti. Puolustan minulle rakkaita ihmisiä ja tärkeitä aiheita vahvasti. Olen aika avoin, mutta pohjimmiltani herkkä ja ujokin. Järkevä tunteella eläjä.

4. Mikä on tärkeintä elämässäsi?
Perhe, usko, koti, läheiset.

5. Mitä tekisit juuri nyt, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus?
Söisin jotain oikein hyvää jonkun muun laittamaa ruokaa ja sitten nukkuisin.

6. Minkä kädentaidon haluaisit oppia?
Hiustenleikkuun.

7. Erikoisin asia, jonka olet tehnyt?
Olin Roomassa viikon, kävin siellä joka päivä McDonaldsilla syömässä. Tämä 15-vuotiaana. (Kunpa pääsisin sinne vielä joskus näin aikuisena, hakisin vähän erilaisia italialaisia makuelämyksiä...)

8. Mikä oli lapsuuden haaveammattisi?
Eläintenhoitaja, lastenlääkäri, kioskintäti, englanninopettaja.

9. Haluatko asua kaupungissa vai maalla?
Tällainen maaseutuhenkinen pikkukaupunki sopii hyvin.

10. Ketä ihailet?
Isääni. Hän on viisas ja lempeä, omaa sosiaalista älykkyyttä, on välittävä ja lämminsydäminen.

11. Mitkä kolme asiaa ottaisit mukaan autiolle saarelle?
Tulitikkupuntin, puukon, kattilan.


♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Okei. En saa yhtätoista uutta bloggaajaa haastettua, mutta haastan neljä nimeltä ja lisäksi jätän haasteen avoimesti vastaanotettavaksi kaikille halukkaille. :)

Tuiju 
Elviira
Anna
Laura


♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

29 tammikuuta 2013

Pieniä kivoja käsitöitä

Oon viimeaikoina taas innostunut käsitöistä. Oon yleensä parempi aloittamaan niitä kuin saattamaan loppuun, joten teen mielelläni pieniä tai nopeasti valmistuvia juttuja. Avainkaulanauhani oli vanha ja tylsä joten virkkasin hempeän kukkakoristeisen tilalle. Tämän kanssa kelpaa kulkea. ;) Neulottu kaulahuivi valmistui ystävälle, siihen virkkasin koristeeksi kukkasen hakaneulakiinnityksellä, ötökkä ja hiiri ovat avaimenperiä tai reppukoristeita ystävän lapsille. Niistä omat muksut tekivät myös tilauksia itselleen, katsotaan millaiset heille saan aikaiseksi. Kaikki mallit edellämainittuihin ovat omasta ovat päästä. Mutta koska oma pää tarvitsee välillä lepoa suunnittelusta ja miettimisestä, on tällä hetkellä meneillään isoäidin neliöiden virkkaus suloisissa väreissä. Saa nähdä mitä niistä tulee. Torkkupeitto on haaveissa, mutta jos innostus loppuu ennen sitä, niin tyynynpäällinen ainakin. :)







27 tammikuuta 2013

Sopiva sunnuntai

Antibioottikuuri tuntuu tepsivän ja meillä on nyt kaksi yötä nukuttu jo vähän paremmin, tänäaamuna epätavallisen myöhäänkin. Ensimmäinen herääjä oli Mipsa ja hän avasi silmänsä vasta yhdeksältä! :) Mukavan sunnuntain kunniaksi päätin paistaa pannareita aamiaspöytään.

Ohje on oma muokkaus jostain aikoja sitten löydetystä reseptistä, kulkevat meillä nimellä "Mamman pannarit".

4 dl vehnäjauhoja
4 rkl sokeria
3 tl leivinjauhetta
(1 tl ruokasoodaa, jos käytät piimää nesteenä)
1 tl suolaa
3 dl maitoa tai piimää
2 dl vettä
0,5dl öljyä tai sulatettua voita
2 kananmunaa

Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita. Sekoita nesteet, rasva ja munat toiseen kulhoon. Lisää kuivat aineet joukkoon ja sekoita. Paista pannulla. Paistetut pannarit voi laittaa uuniin uuninkestävään astiaan 150 asteeseen odottamaan tarjoilua, niin pysyvät lämpiminä.

Tuo satsi riitti hyvin neljälle hengelle. Tein myös gluteenittomia pannareita, taikinan tein puolella ohjeen annostuksesta ja jauhoina käytin Semperin Fin mixiä. Tuntuivat maistuvan. :)

Pannaribrunssin jälkeen lähdettiin Prismaan kahvinkeitinostoksille. Edellinen keitin oli vain reilun vuoden vanha (takuu siis juuri rauennut...), mutta alkoi joulun aikaan temppuilla. Toimi aina silloin tällöin jos oikein nätisti pyysi tai kun vähän jostain kohtaa kopautti, mutta epävarmaa sen toiminta oli. Muahan se ei merkittävästi haitannut kun en paljoa kahvia juo, mutta Äijän mielestä vähän tylsempi juttu ja olihan se ikävää kun piti jännittää aina kun vieraita oli tulossa että suostuukohan vempele tällä kertaa toimimaan vai ei. No, nyt on uusi asemissa. Siinä on kolmen vuoden takuu, että ainakin niin kauan saa olla murehtimatta uuden ostoa. :D



24 tammikuuta 2013

Torstain touhuja

Vaikeaa tää otsikointi... No, näillä mennään. Täällä muksut edelleen räkätaudissa, yhdellä keuhkoputkentulehdus ja antibiootit, muut yskii muutenvaan. Siitä huolimatta meillä oli tänään mukava päivä. Pidettiin perheen pizza/leffailta. Mipsan kans leivottiin pizzapohjat, eli hän kaatoi aineksia kulhoon ja sekoitteli apuna. Isommat tytöt levittelivät yhdessä mun kans täytteet päälle. En ollutkaan aikoihin leiponut pizzaa, mutta vaikka pohjaohjeet tuli suoraan päästä tai selkäytimestä, oli näköjään tatsi vielä tallella ja hyvää tuli. Meillä asuu keliaakikko, joten gluteenittomankin version tekaisin ja onnistunutta siitäkin tuli, ei oikeastaan huomannut eroa vehnäpohjaan. :) Leffana meillä oli Risto Räppääjä, sitä jaksoi koko perhe katsella, joskin Jumbe simahti ennen loppua.




Ruokarukous on meillä vakiintunut osa useimpia ruokailuja. Ihan aina ei muisteta, mutta usein kuitenkin. Vedetään perinteiseen tyyliin: Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme. Aamen. Jumben mielestä se on erityisen hauskaa kun kaikki lausuu yhteen ääneen. Parina viime kertana hän on myös ottanut mitä ilmeisimmin isosiskoista mallia ja laittaa itse käsiään ristiin. <3



22 tammikuuta 2013

Tukkoinen tiistai

Otsikko viittaa lasten hengitystieinfektioihin. Porukka yskii, yksi rohiseekin. Saas nähdä mitä tästä tulee, onneksi ventoline tuntuu aika hyvin auttavan.




Rompulla oli koulussa luistelua ja vaihdoin tyttösen luistimiin vanhojen katkenneiden nauhojen tilalle uudet nauhat, tuli söpöt kuin karkki. :) Harmillista oli että luistimet olikin liian pienet. Rompun jalat kasvaa kohisten. Talvikengätkin olivat jo siinä pisteessä että ei enää villasukka mahtunut väliin. Eilen tehtiin täsmäisku paikalliselle kirpputorille ja löytyi kuin löytyikin siistit sopivat luistimet. Pitänee vaihtaa nuo hempeät nauhat niihin isompiin. Kenkätarjonta sen sijaan ei kirpparilla vastannut meidän tarpeita, joten ne haettiin uusina kaupasta.

Aurinko paistaa. Lupaus keväästä ja lämmöstä. Niitä odotellessa... <3

19 tammikuuta 2013

Leppoisa viikonloppu

Mitä se on kun lapset saa paaaaljon huomiota ja herkkuja ja vanhemmat saa nukkua pitkään ja ruoat valmiina nenän eteen... se on tietysti mummolareissu. :) Olin eilen kovin päänsärkyinen ja osan päivästä pötköttelin kylmäpussi otsalla ja jouduin napsia särkylääkkeitä. Alkuillasta lähdettiin kuitenkin ajelemaan alkukotikonnuille. Maisemanvaihdoksesta nauttii sekä lapset että aikuiset.



Tällä kertaa on vielä mun kannalta ihan huippujuttu, eli joulukinkkua. En tunnu koskaan saavan siitä tarpeekseni ja nyt sitä taas saa. Limppuviipaleita paksuilla kinkkuviipaleilla on mussutettu enemmän kuin... no, paljon. Tykkään kinkusta erityisesti pehmeän ylikypsän mureana. Namnam.

Ylen uutisissa oli juttu siitä kuinka kannattaa huijata itsensä liikkumaan.
http://yle.fi/uutiset/huijaa_itsesi_liikkumaan/6443633

Oon nimenomaan sitä tyyppiä, jonka on vaikea ryhtyä liikkumaan, joku pomppujumppa tuntuu ihan kauhealta vaihtoehdolta, elämäntilanne ei mahdollista mitään säännöllistä liikuntaharrastusta ja muitakin tekosyitä on riittämiin. Ylipaino-ongelmia en omaa, mutta parempi kunto ois kiva. Ehkä se auttaisi jaksamaankin paremmin. Alkuinnostuksen jälkeen mulla homma tuntuu aina hiipuvan sama mitä lajia aloitan. Elättelen toiveita, että pääsisin taas jatkamaan pari vuotta sitten unohtunutta sauvakävelyä, joka tuntui ihan omalta jutulta ja tykkäsin siitä. Tuolla uutisten ehdottelemalla venyttelylläkin voisi aloittaa. Mutta sitä ennen vielä muutama kinkkuvoileipä. ;)



17 tammikuuta 2013

Vapaahetki

Talo on tyhjä ja hiljainen. Ihana seesteinen hetki. Pikkumies ja Äijä ovat molemmat päiväunilla, tyttöset ovat leikkimässä kummitädin luona. Nautin siitä elämästä ja melskeestä joka meidän kodissa yleensä vallitsee, mutta tällaiset arjen luksushetket toisinaan on myös tarpeen.

Eilen aamulla olin kovin väsynyt levottoman ja rikkonaisen yön jäljiltä ja koska aamusta oli menoa, oli herättävä. Ennen nousemistani Mipsa 2v kömpi viereeni, pyysi päästä kainaloon, laittoi silmät kiinni, hymyili ja sanoi: "Mää oon sun tyttö. Mää akastan sua!"

Pääruoilla meillä ei ole lupa lukea syödessä, mutta välipalan kanssa Romppu hakee lähes aina Aku Ankkoja kyytipojaksi. Tapa näyttää siirtyneen myös pienimmälle siskolle, söi leipäänsä ja "luki" ihan kuin isot tytöt. <3


15 tammikuuta 2013

Pikku kakkonen



Eli toisinsanoen päivän rauhallisin hetki, klo 17-18. Useimmiten se kuluu ruoanlaitossa, tällä kertaa ainakin osittain blogaten. :) meillä on olohuoneessa Ikean Ektorppeja 3+2+1 ja rahi. Kirkkaanvalkoisina. Varsin sopiva väri pikkulapsiperheeseen, eikö totta... Oikeastaan kuitenkin parempi ratkaisu kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Pestävät irtopäälliset on kätevät pienten tahmatassujen kanssa ja kirkkaanvalkoinen pysyy ainakin jotensakin valkoisena kun otetaan yhteystyökumppaniksi kloriitti. Mulla on tapana pestä päälliset ensin 60 asteessa valkopesuaineen kanssa, sitten 40 asteessa kloriitin kera ja lopuksi vielä 40 asteessa ilman mitään aineita. Hyvä tulee. Tänään sain vaihdettua rahiin ja nojatuoliin puhtaat päälliset. Lopussa vielä kuva uudesta pienestä sisustusjutusta, josta meillä on Mepsu 5veen kanssa tahtojen taisto. Mikä on minun mielestäni oikeinpäin on hänen mielestään väärinpäin ja toisinpäin. Aina välillä huomaan, että koristeeseen on kajottu... ;)


Rolling around in my sleep

...lukee poikasen pyjamassa. Osuva teksti. Pikkumies on täynnä virtaa aamusta iltaan ja unissaankin. Välillä ei malteta edes nukkua vaan pitää saada pyöriskellä ja höpötellä mammalle pimeässä makkarissa. Kaksi varsin terävää hammasta löytyy alaleuasta, ne Jumbe yrittää parhaansa mukaan iskeä kiinni siihen kohtaan, joka nyt sylissäpitäjän vartalosta sattuu lähimpänä olemaan. On myös käsistään kätevä ja mamman silmälasit saa kyytiä riehakkaan naurun säestämänä heti jos huomio herpaantuu. Sitä iloista vauvannaurua, oikein hekotusta, meillä kuuluukin paljon ja monessa tilanteessa. Ihana poika.

Yöt on aika katkonaisia, mutta niinpä ne useimmiten tämänikäisillä tahtoo olla. Tai kaikilla meidän neljällä ainakin on olleet, voi kai niitä parempiunisempiakin muksuja olla. ;) Jotakuinkin vuoden iässä meillä on kaksi kolmesta isosiskosta ruvenneet nukkumaan yönsä vauvavuotta paremmin. Jospa pikkumiehenkin kanssa kävisi samoin. Toivossa on hyvä elää, sanoi kirppu. (Okei, vanha vitsi, mä en oo oikeen hyvä näissä vitseissä.)

14 tammikuuta 2013

Heipähei nyt kaikki vaan!




Uusi vuosi tuo mukanaan uusia tuulia ja uuden blogin. Pikkukaupungin lähiössä tönöttää jotakuinkin viisivuotias talo, jonka pihatietä reunustaa ruusukuja. Vihreää taloa asustavat minun lisäkseni rakas aviomies Äijä, esikoistytär Romppu, toinen tytär Mepsu, kolmas tyttönen Mipsa ja pikkuinen poikanen Jumbe, eikä parane unohtaa komeaa mustaa Otto-kisua. Minä ja Äijä olemme himpun päälle kolmekymppisiä ja pitäneet yhtä teinivuosista saakka, Romppu on ekaluokkalainen, Mepsu aloittaa tänävuonna eskarin, Mipsa on parivuotias ja Jumbe on juuri oppinut ryömimään, niin ja Otto on kymmenvuotias.

Blogin tarkoituksena on jakaa arjen hetkiä, postailla juttuja kodista, lapsista, pihasta ja siitä mikä nyt kulloinkin sattuu kiinnostamaan. Siispä, leikki alkakoon. :)


Suvi