Ruusuisia unelmia, reipasta arkea. Keltaista taloa asuttavat kuusihenkinen perhe, kaksi kissaa ja koira.

29 syyskuuta 2014

Omena-kanelihillo

Meillä ei ole omaa omenapuuta, mutta sain kaksi isoa pussillista lahjaomenia. Toisen toivat Mipsan kummit Etelä-Pohjanmaalta ja toinen pussi eräältä naapurilta. Ihanat punaposkiomput. 


Sunnuntaina keittelin hilloa.

Omena-kanelihillo

2,5kg omenoita (josta tulee n. 2kg sosetta)
1,5 dl vettä

Kuori ja poista omenoista siemenkodat, pilko palasiksi kattilaan. Lisää 1,5dl vettä. Keitä pehmeäksi ja soseuta sauvasekoittimella soseeksi.

2dl vettä
1 kg hillosokeria
3-4 kanelitankoa

Lisää soseen sekaan vesi, sokeri ja kanelitangot. Keitä 10-15 minuuttia välillä sekoitellen. Poista kanelitangot ja laita valmis hillo kuumennettuihin lasipurkkeihin tai tiiviskantisiin muoviastioihin. Säilytä jääkaapissa tai pakasta.



Loppuun kuvapläjäys siitä millainen näky kohtasi kun tulin hetki sitten olohuoneeseen. :D



28 syyskuuta 2014

Syyspäivä kotipihalla

Eilen oli omituinen sää. Välillä paistoi, välillä satoi, hetkittäin tuuli kevyesti ja hetkittäin hurjasti. Iltapäivällä lähdin Jumben kanssa pyöräilemään, sitten käytettiin koira kävelyllä ja lopuksi jäätiin vielä omalle pihalle. Järjestelin hujan hajan olleet pyörät ja potkulaudat ja muut välineet paikoilleen ja ryhdyin pitkästä aikaa tutkailemaan puutarhaa. 

Tulilatva kuistin portailla on hämmästyttävästi pysynyt elinvoimaisena pääsiäisestä saakka. Pidin sitä ensin sisällä eteisessä ja kun ilma lämpeni tarpeeksi, siirsin ulos. Siinä se on nököttänyt ja kukkinut koko kesän. Ja näköjään piiitkälle syksyyn. Voisinpa ottaa sen pian sisälle ja katsoa saisinko pidettyä talven yli hengissä. :D


Heinäkuun alussa istutin talon aurinkoisimmalle seinustalle kaksi Bailando-ruusua. Ne ovat kukoistaneet jatkuvasti. Kukinta on ollut runsasta ja kukat ovat kauniisti olleet hieman vaaleanpunaisen eri sävyisiä. Vielä eilen oli kaksi hyvännäköistä kukintaa jäljellä. Ja yllätyksekseni löysin kaksi suloista nuppuakin. Pian on kyllä jo aika laittaa ruusut talviteloille, mutta katsotaan näitä nyt vielä hetki. :)



Tyttäret leikkivät kavereidensa kanssa, Äijä oli reissussa ja kissat viettivät siestaa sisätiloissa, mutta pihakavereita onneksi meidän taloudessa riittää. Peppi ei meinannut oikein malttaa poseerata, mutta "istu" komennolla pysyi sen hetken paikallaan että sain kuvan räpsäistyä. Jumbe ilakoi keinuilla. :)




Leppoisaa sunnuntaipäivää! 

20 syyskuuta 2014

Lasten nutturakampauksia

Menneellä viikolla innostuin tekemään lapsille kampauksia. Olen antanut omien hiusten kasvaa ja toisinaan väkerrän ne jonkinlaiselle sykerölle. Tyttäret ovat toivoneet, että heillekin pitäisi joskus laittaa ja yhtenä iltana sitten värkkäilinlettejä ja kieputtelin nutturoita omille kolmelle ja yhdelle naapurintytöllekin. :)

Mipsalla on kiharainen hentoinen pehmoinen hiuslaatu. Ei ole vielä kasvanut kovin pitkäksi, joten laittelin siihen monta pientä ranskanlettiä eri puolille. Eilen päätettiin kuitenkin tehdä vähän radikaalimpi ratkaisu ja leikkasin tyttöselle otsahiukset ja polkkatukan. Sopii tosi hyvin, taipuisat hiukset näyttävät tuuheilta polkkamallissa. 



Mepsulla on vahvat, suorat ja tuuheat hiukset. Ulottuvat lapaluiden kohdalle. Kävin Mepsun hiukset läpi ensin suoristusraudalla, jotta niistä tuli kuohkeat ja taivutin latvat.  Sitten tein toiselle ohimolle pienen ranskanletin. Loput hiukset jaoin kahteen osaan ja laitoin pienillä silikonilenksuilla ponnareille. Tein löysät letit. Kieputin letit nutturoiksi, pieni ranskanletti mukaan, nutturapinneillä kasaan ja lopuksi koristeiksi pari söpöä pinniä. Kevyesti lakkaa tukemaan kampausta.




Rompulla on pehmeät, hieman taipuisat hiukset, jotka ulottuvat alaselkään asti. Rompun kampaus aloitettiin myös suoristusrautakäsittelyllä. Sitten tein molemmille ohimoille pienet ranskanletit. Loput hiukset laitoin silikonilenksulla ponnarille ja letitin. Kieputin letin nutturalle ja pienet ranskanletit ympärille. Nutturapinneillä kiinni ja tyttösen valitsema koristepinni kaunistukseksi. Hieman lakkaa tueksi.




Kaikki olivat lopputuloksiin tyytyväisiä. :) Hirmuisen usein en halua lapsille kampauksia laittaa, koska lämpökäsittelyt kuluttaa hiusta eikä muotoilutuotteetkaan minusta säännöllisesti lasten päähän kuulu. Mutta toisinaan on mukava kaunistautua. 

Leppoisaa lauantaita!







19 syyskuuta 2014

Suloinen syyskuu

Taas on livahtanut pari kuukautta poissa blogista. Täällä silti vielä ollaan. Aika on kulunut syksyn uusissa haasteissa. Heinä-elokuun vaihteessa meille muutti tällainen pikkuinen kultainen suloisuus nimeltään Peppi. Se on nyt neljän kuukauden ikäinen. Kiltti, reipas, lempeä, energinen pentu. Ja rotuhan on kultainennoutaja. 


Peppi on tuonut iloa elämään sekä lapsille että aikuisille. Kissatkin ovat siihen hyvin tottuneet. Nekku nuorempana leikkii ja touhuaa Pepin kanssa, vanhaherra Otto (12v.) pitää etäisyyttä, mutta ei sekään vihamielisesti suhtaudu tulokkaaseen. Sisäsiistiksi oppimista me perheen aikuiset odotellaan kovasti, alkaa pissalammikoiden siivoaminen jo himppasen tympiä, mutta kaikki aikanaan. Perusasioita ollaan kovasti jo kotona Pepin kanssa harjoiteltu, pentukoulu päästään pian aloittamaan kun rokotussuoja on muodostunut kunnolla. 

Muita jänniä juttuja tälle syksylle ovat olleet mun omat osa-aikatyöt. Parina päivänä viikossa minulla on omien muksujen lisäksi pikkuinen hoitolapsi. Olen myös aloittanut Tupperware-konsulenttina. Esittelyjen pitäminen on mukavaa vastapainoa kotiarjelle. Olin TW:ssa mukana 10-12 vuotta sitten opiskeluaikoina ja nyt sitten jatkoin uudestaan. 

Lasten koulut ovat alkaneet kivasti. Mepsu on ekaluokalla. Melkein kaikki eskarikaverit tulivat samalle luokalle joten koulu oli helppo aloittaa tutussa seurassa. Romppu vaihtoi koulua, sillä hän pääsi musiikkiluokalle. Ei tuntenut ennestään ketään uudelta luokalta, mutta tosi hyvin on mennyt ja uusia kaverisuhteita on muodostunut. Rompun instrumentti on kontrabasso. Tässä neitokaisen oma taiteellinen tulkinta itsestään.


Taidetta meillä on tehty lasten toimesta paljon. Mm. musiikkia, runoja, esittävää taidetta ja kuvataidetta. Pari päivää sitten Romppu ja Mepsu esittivät upean sorminukketeatterikomedian, se oli ihan hulvaton. Tässä kuvassa näkyy mitä voi saada aikaan kun iskä tuo kaupasta paketillisen erivärisiä kartonkikorttipohjia. Niitä on ollut Mipsakin askartelemassa. :)


Mukavaa perjantaita!